Matkamyytimurtajat: Tiesitkö nämä matkaa varatessasi?
Matkailu avartaa, ja mitä enemmän varaat matkoja matkanjärjestäjän kautta ja matkustat, sitä enemmän ymmärrät tiettyjä matkailuun liittyviä lainalaisuuksia. Meillä kaikilla voi olla tiettyjä matkustamiseen liittyviä uskomuksia ja jopa itse varmana pitämiämme tietoja, mutta asiat eivät välttämättä aina tosielämässä mene kuten voisi luulla. Tässä jutussa murramme muutamia matkan varaamiseen ja matkailuun liittyviä myyttejä.
1. myytti: ”Kun en maksa matkaa, katsotaan se perutuksi”.
Väärin! Matkan maksamatta jättäminen ei tarkoita perumista, vaan peruminen on tehtävä aina erikseen matkanjärjestäjälle joko kirjallisesti tai puhelimitse siten, että saat varmuuden perumisen perille menosta. Matkailualla käytössä olevilla yleisissä matkapakettiehdoissa sekä kunkin matkanjärjestäjien omissa matkaehdoissa on määritelty, milloin minkäkin matkan voi perua kuluitta tai tietyillä kuluilla. Ajat vaihtelevat vähän matkan pituuden, hinnan ja siihen sisältyvien palvelujen perusteella. Mitä lähempänä matkan alkamisajankohtaa varaat matkan, sitä nopeammin sen joudut maksamaan – joskus jopa heti. Vaikka et olisi maksanut matkaa, mutta ehtojen mukaan sinulle tulisi perumishetkellä kuluja, joudut ne maksamaan. Peru siis matka tarvittaessa matkapakettiehtojen antamissa rajoissa.
2. myytti: ”Kyllä matkan yhden hengen huoneessa/hytissä pitäisi olla samanhintainen tai edullisempi kuin kahden hengen huoneessa”.
Tämä toteamus toistuu tasaisin väliajoin, ja vastaus siihen on puhdasta matematiikkaa. Useimmiten hotellihuoneen tai hytin hinta matkanjärjestäjälle on sama riippumatta siitä, onko kysymyksessä yhden tai kahden hengen hytti tai huone. Jos huone maksaa vaikka 100 euroa, ja siinä majoittuu kaksi, on hinta tietysti edullisempi kuin jos huone annetaan yhden matkustajan käyttöön. Näin ollen matkan hinta yhden hengen huoneessa on aina hinnakkaampi, jos se sisältää majoitusta.
3. myytti: ”Ajokortti käy henkilötodistuksena Viroon matkustettaessa”.
Tämäkin hämää usein matkustajia, koska Ruotsiin tai muihin pohjoismaihin matkustettaessa henkilöllisyyden voi todistaa myös ajokortilla, mutta Viroon vaaditaan passi tai kuvallinen virallinen henkilökortti. Toki pohjoismaihinkin matkustettaessa viranomaisen niin vaatiessa on pystyttävä todistamaan henkilöllisyys edellä mainituilla virallisilla todistuksilla.
4. myytti: ”Matkavakuutus kannattaa ottaa vasta juuri vähän ennen matkan alkamista”.
Nykyään kun matkanjärjestäjällä ei ole niin laajaa maksujen palautusvelvollisuutta peruutustapauksissa, niin matkustajan kannattaa ehdottomasti ottaa matkavakuutus, joka korvaa myös mahdollisen matkan peruutuksen. Näin ollen tällainen vakuutus kannattaa ottaa pian matkan varaamisen jälkeen, jotta matkaa voi odottaa huoletta ilman pelkoa rahojen menettämisestä.
5. myytti: ”Laktoositon ruokavalio on niin tavallinen joka paikassa, että siitä ei tarvitse erikseen ilmoittaa matkanjärjestäjälle, jos matkaan sisältyy ruokailuja”.
Tässä on totta toinen puoli, eli jos matkustat Suomessa, niin laktoosittomasta ruokavaliosta ei välttämättä tarvitse ilmoittaa matkanjärjestäjälle etukäteen, sillä miltei kaikki ruoat valmistetaan täällä automaattisesti laktoosittomiksi. Mutta toisin on lahden tuolla puolen, varsinkin Virossa ja Baltiassa. Siellä laktoositon ruokavalio ei ole niin tavallista eikä varsinkaan sen saaminen automaattista, joten ilmoita ehdottomasti matkanjärjestäjälle etukäteen, jos sellaisen tarvitset. Voi olla, että jos paikan päällä alat asiaa kyselemään vieraassa maassa, erikoisruokavalio ei sinulle onnistukaan. Ilmoita asiasta siis reilusti etukäteen, mielellään jo matkanvarauksen yhteydessä. Sama koskee myös muita erikoisruokavaliota; esimerkiksi gluteiiniton ruokavalio on vähemmän tunnettu muissa maissa. Muista myös, että jotkut ravintolat voivat periä erikoisruokavalioista lisämaksun.
6. myytti: ”Virossa pärjää joka paikassa suomen kielellä”.
Ennen oli ennen, ja nyt on nyt – vai miten tämä sanonta menikään. Totta on, että aikaisemmin Virossa ja varsinkin Tallinnassa osattiin paremmin suomen kieltä hotelleissa ja kylpylöissä. Nyt ovat sukupolvet palveluammateissa vaihtuneet, ja kun nuoriso ei ole enää niin innokkaasti opiskellut suomea, niin kotikieltämme osaavia on vähemmän. Hotelleissa ja ravintoloissa pärjää kuitenkin mainiosti englannilla – usein myös esimerkiksi huonekansiot tai ruokalistat löytyvät myös suomeksi. Ja löytyypä usein ainakin useimmista hotelleista joku, joka suomen kieltä taitaa – ja monesti omassa ryhmässä on englanninkielen taitoisia. Asiat hoituvat joka tapauksessa, siitä ei kannata huolehtia!